Oulun lääninhallitus on julkistanut viime viikolla liikuntapaikkarakentamisavustusten saajat. Avustusten saajien joukossa on myös mahdollisesti rakennettava Pyhäjoen urheilukenttä.

Pyhäjoen urheilukentälle avustusta

Oulun lääninhallituksen viime viikolla julkistaman listan mukaan Pyhäjoelle mahdollisesti rakennettava urheilukenttä on avustusten saajien joukossa.  Avustus on lääninhallituksen liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua avustusta. Pyhäjoen osuus potista oli reilut 100 000 euroa, joten avustus muodostaa alle viidenneksen urheilukentän liki 850 000 euron kustannusarviosta.

Kentän mahdollinen rakentaminen sattuu sikäli mukavaan saumaan, että rakentamisen hinnat ovat tulleet alaspäin, tosin maarakentamispuolella lasku ei ole ollut yhtä suurta kuin talonrakennuspuolella. Toisaalta taas kenttään sijoitettava raha joutuu tarkkaan puntariin kuntien taistellessa taantuman tai jo oikeastaan laman kourissa.  Kuten yleensä tällaisina aikoina, katseet suunnataan aina konkreettisiin kouriintuntuviin tässä ja nyt -oleviin säästökohteisiin.  Niinpä vaarassa on jälleen jäädä huomioimatta liikkumisen ja hyvän kunnon tuoma sairauksia ehkäisevä ja työkuntoa ylläpitävä suuri vaikutus: yleisurheilu on juuri sitä luonnollista liikkumista -juoksemista, hyppäämistä ja heittämistä - ja siihen innostuessaan lapsi ja nuori saa hyvin monesti elinikäisen tavan liikkua ja huolehtia kunnostaan. Kenttä tulee todella tarpeeseen, sillä Pyhäjoen vanha kenttä on aivan surkeassa kunnossa.

Tummia pilviä hankkeen yllä

Ei niin hyvää, etteikö jotakin huonoakin; tässä tapauksessa oikeastaan erityisen huonoa. Nimittäin lehtitietojen mukaan kentälle olisi tulossa tekonurmi ja erilaisten tekonurmien hinnat tietäen, niin kyseessä on oletettavasti juuri ns. hiekkatekonurmi.

Tämä on todella käsittämätöntä, mistä tällainen idea on saanut syntynsä, sillä Pyhäjoen oloissa se on todella kaikinpuolin "typerä" suunnitelma.  Ensinnäkin ko. suunnitelma estää keihään ja kiekon heittämisen kentällä, ja siten siihen on turha haaveillakaan virallisten kisojen saamista, esim. seurojen välistä Vattenfall-seuracupia. Pyhäjoen kokoisessa paikassa ei ole varaa rakentaa "kaikille sopivaa leikkikenttää", jossa urheilutossut pysyvät kuivana aamukasteen sattuessa.  Keihäälle ja kiekolle on ehdotettu jäähallin parkkipaikkaa, mutta siihen ei kyseinen tila riitä, tai sitten joudutaan järjestämään sellaiset (juniori)kisat, joihin saavat osallistua kaikki muut paitsi yli 50 metrin heittäjät...

Paikkakunnalla on rekisteröityneiden urheiluseurojen lisäksi aika paljon  nuoria (ja vanhempiakin) jalkapallon harrastajia, jotka käyvät iltaisin pelaamassa futista omaksi huviksi ja kuntoilun vuoksi.  Ei luulisi olevan vaikea arvata, kumpi on heidän mielestään parempi vaihtoehto, luonnonnurmi- vai hiekkatekonurmikenttä.

Herää kysymys, ketä sitten tekonurmi palvelee ja onko se todella "monikäyttöinen", niin kuin on kuulunut perusteluja. Tossujen kuivana pysymisen lisäksi ainoa positiivinen asia on "kelirikkoajan" lyheneminen, mutta onko mahdollisesti parilla viikolla pidentyneen käyttöajan tarvitsijoita Pyhäjoella? Alueella, jossa jalkapallon harrastus on vahvaa ja ylemmällä sarjatasolla pelaamista, niin siellä se on selvä etu ja jopa vaatimus, että pääsee aikaisemmin harjoittelemaan. Tälloin kuitenkin kyseessä on isompi paikkakunta, jossa on paljon jalkapallon sarjapelaajia, ja tekonurmi on lisäksi nimenomaan kallis jalkapalloon soveltuva tekonurmi - ei halvempi "pesäpallohiekkatekonurmi".  Lisäksi tällaisilla kentillä on myös lämmitysjärjestelmä kentän sulana pitämiseen.  Ja vielä : hiekkatekonurmen ylläpitoon ja kunnossapitämiseen menee pitkässä juoksussa aivan yhtä paljon - jos ei enemmänkin - rahaa, kuin hyvän luonnonnurmikentän hoitoon.
Joka tapauksessa halvempi "pesäpallohiekkatekonurmi" ei sovellu jalkapallon pelaamiseen, se estää keihään- ja kiekonheiton ja samalla virallisten yleisurheilukisojen pitämisen, niin onko kyseessä enää urheilukenttä?  Tällöin oikeampaa olisi keskustella leikkikentästä, jonka tarkoitus on jotain aivan muuta kuin edistää lasten ja nuorten yleisurheilu-, jalkapallo- ja muuta urheiluharrastusta.  Tällöin on turha haaskata rahaa nelirataisen juoksuradan päällystämiseen satoja tuhansia euroja - varsinkin kun juoksurata muutoinkin on "karvalakkiversio"- kompromissien kompromissi ja vielä ilman ajanottolaitteita...

Yleisurheilussa on tällä hetkellä huutava tarve ajanmukaisille suorituspaikoille, ja nimenomaan sellaisille, jotka mahdollistavat tyydyttävästi juoksu-, hyppy- ja heittolajien harrastamisen.  Samalla sellainen kenttä palvelee mahdollisimman laajaa muuta harrastajajoukkoa.

Kaiken kaikkiaan, jos tässä hankkeessa olisi ollut edes sellainen positiivinen piirre, että olisi edes kysytty paikalliselta toimivalta yleisurheiluseuralta mielipiteitä/kommentteja kentästä, mutta ei...

Mutta ei vaivuta epätoivoon, jospa se aurinko paistaa vielä luonnonnurmelle...